Käytännöllinen koristepurnukka.

 Pikkuruisena välityönä tein juuri tyhjentyneen hillopurkin päälle koristepäällisen ja otin sen käyttöön toiseksi puikkokipoksi. Ensin neuloin yksinkertaisen pitsikuvion ympärille ja reunuksen tein virkkaamalla. 

Vielä valkoinen pitsinauha ympärille ja voilá!

Lopputulos on ihanan tyttömäisen supersöpö! 

Valmiina purkki pääsi omalle paikalleen hyllyyn vuosia aiemmin tekemäni puikkopurkin viereen. Edellisessä purkissa sen korkeus oli pieni vika, sillä sukkapuikot upposivat siihen mielestäni liian syvälle, mut tämä uusi on just täydellinen niille. 

Korut esiin seinälle.

Kaiken haluaisin tehdä neulomalla, niin myös korutaulun.

Valitsin langaksi hyväksi havaitun Dropsin Muskatin. En ole juurikaan sinisen värin ystävä, mutta tuo petroolin sininen huusi minua hyllystä, joten se valikoitui mukaan kuitenkin. 

Kirjoneuletta tasoneuleena en ollutkaan tehnyt pitkään aikaan. 

Nurjat puolet tuntui aina vähän ärsyttäviltä tehdä, mutta vikkelään työ eteni silti, sillä kuvion oppi ulkoa pian.

Kuvio on itsesuunniteltu ja teidän iloksenne, jos joku haluaa tätä omissa tekeleissään käyttää, tein omasta suttuversiosta selkeän ruutupiirroksen.  

Kun neulottu tausta oli valmis kiinnitin sen ostettuihin kehyksiin ja taustalevyyn. Takaa viritelmät näyttävät tollaiselta kammotukselta, mutta onneksi sinne ei tarvitse katsella tämän enempää.

Sitten vielä koukut alareunaan kiinni ja valmis työ seinälle. Alunperin kirjoneuleen piti yltää kehyksissä ihan reunasta reunaan, mutta koska mittailuni meni ehkä hieman pieleen ja kaiken lisäksi en ottanut tarpeeksi huomioon sitä kuinka napakkaa neulontajälkeni on, niin lopulta kuviollinen alue jäi liian pieneksi ja jouduin neulomaan reunoja lisää mustalla värillä.

En siis juuri koskaan lähde purkamaan sitä mitä olen tehnyt vaan keksin jonkin muun ratkaisun. Tässä tapauksessa lopputulos jäi kauaksi täydellisestä, mutta on sen verran kelvollinen, että korutaulun viitsi seinälle laittaa. 

Onpahan oikeasti itsetehdyn näköinen. 

Korutkin pääsi heti omalle paikalleen. Korvikset on tosi helppo ujuttaa roikkumaan neulokseen. Ne pääsisivät paremmin edukseen hillitymmästä taustasta, mutta otin tässä huomioon neulomisen mielekkyyden. Yksivärisen ja jujuttoman neuleen neulominen käy välittömästi tylsäksi, joten siksi tein mielummin tällaisen.

Pikakyhäelmät lenkkien lämmittäjiksi.

Olen vihdoin ja viimein saanut jotain valmiiksi.

Lumien sulettua aloitin taas juoksulenkit ja kun kelit vielä ovat kovin kylmät päätin tehdä pikaiset lenkkien lämmittäjät päähän käsiin ja jalkoihin.

Tarkoituksena oli saada ne mahdollisimman nopeasti valmiiksi ja käyttöön, mutta kuitenkin saada niistä kohtuullisen kivan näköiset. Nopsasti päästäni sitten kehitin helpon pitsikuvion, jota käytin näissä kaikissa tekeleissä.

Lenkkeillessä tykkään ennemmin käyttää pantaa kuin liian kuumotttavaa pipoa korvien suojana ja tästä tuli just passeli. Ei kiristä tai ole liian löysä niin kuin parit aiemmat joskus tekemäni.

Tein ranteita ja sormia lämmittämään kämmekkäät. Vaikka pitsikuviossa on mukavasti ilmavuutta nämä lämmittävät hyvin eikä hiosta kuitenkaan matkan edetessä. 

Säärystimiä en itseasiassa tätä ennen ollut koskaan tehnytkään, mutta nyt tunsin tarvetta sellaisille kun lenkkariin ei villasukkaa voi laittaa, mutta nilkkani tarvitsevat lisälämmikettä lenkille. 

Nämä toimii.

Pikakyhäelmistä tuli kivat. 

On taas harmaata väriä, mutta kun se on niin monikäyttöinen. Mä vaan tykkään.