30. kesäkuuta 2016

Vaikeuksien kautta voittoon

Viimein saan tämän huivin blogin puolelle esittelyyn. Phuh! Tämä tuli lahjaksi äidilleni ja mieltä lämmitti, että tämä oli hänelle erittäin mieleinen, sillä vaivaa ja aikaa tuli nähtyä aikalailla. Onneksi kerrankin kärsivällisyyttä riitti hoitaa homma kunnialla loppuun saakka. 

Aloitin huivin teon jo maaliskuussa ja kuten usein teen aloitin tekemisen ennen kuin minulla oli täysin selvää kuvaa millainen loputuloksesta tulee. Eli minulla ei ollut ohjetta tähän vain idea että haluan tehdä ensin pitkän suikaleen ainaoikein neulosta ja liittää siihen jonkinlaisen pitsimallin.

 

Suikaleen teko sujui tietenkin muittamutkitta nopeasti, mutta sopivan pitsin ohjeen etsimisessä olikin enemmän vaikeuksia. Minulla oli jo yksi valmiina ja aloin neulomaan. En päässyt hirveän monta kerrosta etenemään kun jo tajusin, ettei se sovi huiviin. 
Purkuhommiin. 

Etsin toisen mallin ja sitä tein jo todella pitkälle. Loppuun pääsemisestä taisi jäädä vajaaksi ainoastaan reilut kymmenen riviä. Pitsin tekemisen ajan mieltäni kaihersi ajatus "toimiikohan tämäkään?". Pitkän harkinnan jälkeen ei mielestäni toiminut. 
Ei tule täydellinen ja purin työni taas. 


Kolmas kerta toden sanoi kun löysin Raverlystä Monica's Shawl -huivin ohjeen, joka on ollut kuusiosainen KAL-työ vuosia sitten. Käytin tästä ohjeesta kolmea viimeistä osaa huivini pitsiin. 
Nyt olin tyytyväinen!


Seuraava haaste olikin pingotuksessa. Vaahtomuovialustani koko riittää neulomieni kolmiohuivien pingotukseen, mutta tästä tuli pituudeltaan jonkin verran yli kaksimetrinen. (Mittaaminen unohtui ennekuin annoin huivin äidilleni eteenpäin.) Niinpä pingotuskin piti suorittaa kahdessa osassa. En ole muutenkaan kovin kokenut pingottaja joten jäljestä ei tullut ihan tasainen, mutta riittävän hyvä       kuitenkin. 


Ihan tavoittelemaani täydellisyyteen en päässyt, mutta huivista tuli kaikkien vaikeuksien jälkeen ihana kuitenkin. Jos äiti ei olisi tätä huolinut olisin ilomielin käyttänyt tätä itsekin vaikka punainen varsinaisesti ei omiin väreihin tällaisessa vaateetuksessa yleensä kuulukaan. 


4 kommenttia:

  1. Aivan ihana huivi. (: Joskus täydellinen lopputulos vain tarvitsee uhrauksia. Oikein onnistuneelta näyttää ja värikin on herkullinen.

    VastaaPoista
  2. Tämän olisi voinut varmaan pingota kaksinkerroin. Niin minä teen aina kun on symmetrinen huivi kyseessä. Viimeistelynä höyrytän huivin keskitaitoksen sileäksi.

    Huivi on todella nätti.

    VastaaPoista
  3. Tämän olisi voinut varmaan pingota kaksinkerroin. Niin minä teen aina kun on symmetrinen huivi kyseessä. Viimeistelynä höyrytän huivin keskitaitoksen sileäksi.

    Huivi on todella nätti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit miten hyvä idea tuo kaksinkerroin laittaminen. En tietenkään tullut itse moista ajatelleeksi. Kiitos! :D

      Poista